Konkurssihakemus: milloin, miten ja mitä odottaa
Konkurssihakemus on viimeinen keino yrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan maksuvaikeuksissa. Se on virallinen menettely, jossa tuomioistuin toteaa maksukyvyttömyyden ja asettaa velallisen konkurssiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin konkurssia kannattaa harkita, miten prosessi etenee käytännössä ja mitä päätöksiä on hyvä tehdä ajoissa riskien ja kustannusten hallitsemiseksi.
Milloin konkurssihakemus on ajankohtainen?
Maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, ettei yritys pysty maksamaan erääntyneitä velkoja niiden erääntyessä, eikä tilanne ole tilapäinen. Tyypillisiä merkkejä ovat jatkuvasti myöhässä olevat verot ja sosiaalimaksut, laskut, joita ei saada kiinni, sekä toistuvat perintä- ja ulosottotoimet. Jos kassavirtaennuste näyttää alijäämää useille kuukausille eikä rahoitusta, lisämyyntiä tai kustannusleikkauksia ole realistisesti saatavilla, konkurssin harkinta on vastuullinen vaihtoehto velkojien ja yrittäjän oikeusturvan kannalta.
Pieni esimerkki: kasvuyritys A menetti kaksi merkittävää asiakasta peräkkäin, ja varastoon sidottu pääoma esti nopean reagoinnin. Lyhyen lisärahoituksen jälkeen kassavirta ei vieläkään riittänyt palkkoihin ja arvonlisäveroihin. Tässä tilanteessa johto kutsui hallituksen koolle, dokumentoi maksukyvyttömyyden tosiseikat ja käynnisti keskustelun, jossa punnittiin yrityssaneerauksen edellytykset. Kun saneerauksen edellytyksiä ei ollut, konkurssiin hakeutuminen tehtiin ripeästi ylimääräisten vahinkojen välttämiseksi.
Miten konkurssihakemus tehdään ja mitä siitä seuraa
Konkurssiin voi hakea velallinen itse tai velkoja. Velallisen hakemus etenee usein sujuvammin, koska asiatiedot ovat paremmin hallussa. Hakemus jätetään toimivaltaiseen käräjäoikeuteen, ja siihen liitetään keskeiset talousasiakirjat: tilinpäätös tai viimeisin kirjanpitoraportti, luettelo veloista ja varoista, tiedot saatavista, takauksista, vakuuksista sekä käynnissä olevista oikeusprosesseista. Oikeus arvioi maksukyvyttömyyden ja, jos edellytykset täyttyvät, määrää pesänhoitajan, joka alkaa realisoida omaisuutta velkojien hyväksi.
Pesänhoitajan kanssa tehtävä yhteistyö on käytännöllisin tapa edistää kaikkien etua. Kun toimittaa kirjanpidon ajantasaisena, sopimukset järjestyksessä ja varaston inventoituna, realisointi nopeutuu ja kulut pysyvät kurissa. Yleinen virhe on viivytellä ja tehdä vielä viime hetken hankintoja tai etuoikeuttaa yksittäisiä velkojia. Tällaiset toimet voidaan peräyttää, ja seurauksena voi olla vahingonkorvausvastuu. Käytännössä paras suoja yrittäjälle on dokumentoitu päätöksenteko ja se, että toiminta lopetetaan hallitusti heti, kun maksukyvyttömyys on ilmeinen.
Kustannuksista kysytään usein. Hakemusmaksu on kohtuullinen, mutta merkittävimmät kulut syntyvät pesänhoidosta. Jos varoja ei ole, valtio kattaa välttämättömät konkurssimenettelyn kulut tietyin edellytyksin. Toisaalta, jos yrityksellä on vakuudellisia velkoja, vakuusomaisuuden myynti ohjaa kertyneet varat ensisijaisesti kyseiselle velkojalle. Tämä on syy siihen, miksi vakuuksien kartoitus jo ennen hakemusta on tärkeää.
Hakemuksen voi laatia itse tai käyttää asiantuntijaa. Juristin hyöty korostuu, jos rakenteessa on tytäryhtiöitä, osakaslainoja, omavelkaisia takauksia tai pitkiä alihankintaketjuja. Tällöin riskejä voidaan ennakoida, esimerkiksi selvittämällä, miten yrittäjän henkilökohtainen vastuu takaus- ja vakuusjärjestelyissä todennäköisesti realisoituu. Kun päätös hakea konkurssi hakemus on tehty, kannattaa varmistaa, että työntekijöille tiedotetaan asiallisesti ja että palkanmaksu hoidetaan lain puitteissa esimerkiksi palkkaturvan kautta.
Usein kysytyt: yrittäjän vastuu, työntekijät ja vaihtoehdot
Yrittäjän henkilökohtainen vastuu riippuu yritysmuodosta. Osakeyhtiössä vastuu rajoittuu yhtiöön, ellei ole annettu takauksia, pantteja tai tehty velallisen asemaa heikentäviä toimia. Toiminimellä yrittäjä vastaa veloista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Työntekijöiden palkat ja vuosilomat kuuluvat velkoihin, ja palkkaturva voi kattaa erääntyneet palkat, kun ehdot täyttyvät. Toimitussopimukset päättyvät usein konkurssiin, mutta joissakin tapauksissa pesä voi jatkaa liiketoimintaa lyhytaikaisesti arvon turvaamiseksi, esimerkiksi kun varaston nopea realisointi edellyttää toiminnan hetkellistä ylläpitoa.
Vaihtoehdoksi konkurssille arvioidaan yleensä yrityssaneeraus. Saneeraus sopii tilanteisiin, joissa liiketoiminnalla on kannattavuuspotentiaali, mutta velkarakenne on tilapäisesti kestämätön. Jos tilauskanta on osoitettavissa, katteet terveitä ja rahoittajat valmiita sopimuksiin, saneerauksella voidaan leikata velkoja ja järjestää maksut. Jos taas maksukyvyttömyys on pysyvää eikä liiketoiminnassa ole realistista käännettä, konkurssi on suoraviivaisempi ja kestävämpi ratkaisu.
Yksi käytännön vinkki: tee 13 viikon kassavirtaennuste ja skenaario A/B. A = toimintaa jatketaan ja haetaan rahoitusta, B = toiminta ajetaan alas ja valmistaudutaan hakemukseen. Jos edes varovainen skenaario A ei kata välttämättömiä menoja ilman uusia riskejä, skenaario B on usein oikea tie. Tämä yksinkertainen työkalu on auttanut monia hallituksia tekemään päätöksen ajoissa.
Tiivistetysti: konkurssihakemus on työkalu järjestää maksukyvyttömyystilanne hallitusti. Kun tunnistat merkit ajoissa, kokoat asiakirjat huolellisesti ja teet päätökset systemaattisesti, minimoit tappiot ja vältät henkilökohtaisia riskejä. Jos aihe on ajankohtainen, keskustele asiantuntijan kanssa ja kartoita vaihtoehdot heti. Ota seuraava askel ja perehdy palveluun, joka auttaa sinua valmistautumaan ja viemään prosessin laadukkaasti maaliin.